Muutaman viikon takaiselle reissulle halusin ottaa sukkapuikkojen ohessa mukaan myös jonkin ristipistotyön. Reissussahan on kätevää olla mukana yksivärinen pistely, joten valitsin yhden mallin Marjorie Masseyn ihanista pyöreistä quakereista. Langaksi halusin Atalien Lagoonin ja rohkeasti valitsin kankaaksi kellertävän pellavan. (Näistä materiaaleista saan kiittää Lumiruusua, jonka lähettämästä kevättalvisesta paketista kaikki on peräisin.)
Aloittelin työn jo kotona ja epäily heräsi, sopivatko lanka ja kangas sittenkään yhteen. Päätin jatkaa kuitenkin, ajattelin että kyllä siitä vielä hyvä tulee, kun työ edistyy ja pistoja tulee enemmän. Tartossa ja Riikassa ei työhön kovin monta pistoa kerinnyt pistellä, joten jatkoin sitten kotona, edelleen epäillen, mutta sinnikkäästi jatkaen. Lopputulos on se, että olisi sittenkin pitänyt jättää leikki kesken ja valita joko toinen kangas tai lanka:
Kuviot eivät selkeästi erotu, mutta toisaalta on kiva kokeilla joskus jotain vähän erilaisia väriyhdistelmiä. Virheitä tuli ihan liikaa ja huomasin ne vasta niin myöhään, etten viitsinyt alkaa purkamaan ja eipä niitä tuosta huomaa, kiitos värivalintojen;)
Viimeistelin työn keksirasian kanteen, jossa säilytän nauhoja:
Kun viimeistely oli valmis ja tarkastelin työtä sitten myöhemmin, huomasin että kappas, olin unohtanut tehdä jälkipistot työn ympärille, enkä edes eka kertaa tälläistä unohdusta tehnyt, hätähousu mikä hätähousu!
Reunustin purkin tildakankaalla. Itse asiassa olen alkanut tykkäämään purkista, kaikkine vikoineen päivineen.
Huomenna lähdemme Jyväskylään tekemään tytön muuttoa. Kolme neljästä lapsestamme on sitten jo maailmalla:)
Maanataina alkavat työt, mukava loma on ollut, vähän reissua ja oleilua kotona.
Ai niin, Atalien Lagoon lanka loppui kesken ja jouduin pistelemään ehkä vajaan neljäsosan dmc:n nro 3811, jota onneksi löytyi kotoa. Eipä eroa juurikaan huomaa, yläosan neljännes oikealla on dmc:tä.
Hyvää viikonloppua!
